tiistai 25. joulukuuta 2012

Rakentamisen päiväkirjaa, vol. 2

Juu, vierähti sitten taas hitusen tämä päivitys. Syy on hyvin yksinkertainen, kotona en ole jaksanut olla tällä tietokoneella sitten yhtään ylimääräistä aikaa, työ näin loppuvuodesta on sen verran hektistä että "takki on aikasta tyhjä", mutta nyt on onneksi pitkät vapaat ja saa ladata akkuja, eli jos nyt saisi nämä sivutkin järjestykseen vihdoin ja viimein.
Yksi asia, mikä on ärsyttänyt tässä sivujen uudelleen tekemisessä on tuo kauhea kuvamäärä, mikä pitäisi saada tuotua tänne kaikkien nähtäville. Aikani pähkäiltyä päätin alkaa opettelemaan kuvakollaasin tekoa (juu, en tosiaan ole ehtinyt perehtyä siihen kaiken muun ohessa), jos sillä saisi tehtyä työtä vähän helpommaksi.
Viimeksi kerroin siitä kun talo oli saatu pystytettyä, nyt alkaakin sitten se vaihe kun päästiin itse hommiin =).

Heti ensimmäisenä viikonloppuna aloitin saunan käsittelyn, tässä kuvissa näette miltä pinnat näyttivät alkuperäisessä kuosissaan. Talopaketin mukana tullut kiuas lähti heti kättelyssä irti seinästä, se lähti tuttavaperheelle alkuperäisessä paketissaan ja tilalle tuunattiin Harvian Kivi-sähkökiuas. Hankinta on ollut kyllä joka euron ja sentin arvoinen, oikeasti kosteat ja lempeät löylyt ja sähkösauna missä jalatkin saavat lämpöä niin kuin "nuohoojamestarimme" sanoo aina.

Sillä välin kun minä käsittelin saunan seiniä aloitti isäntä olohuoneessa seinän purun. Pikkasen kyllä hirvitti, kun leka ja sirkkeli alkoi viuhua ja talosta ei oltu vielä maksettu talotehtaalle yhtään erää vielä, mutta antaa mennä vain kun on alkuun päästy. Olohuoneen ja eteiskäytävän seinä siis purettiin, vahvistettiin yläpuolisella liimapuupalkilla ja tehtiin pari "pilaria" sähköjä ja keskuspölynimuria varten.

Keskuspölynimurin putkiston asennuksella oli myös pikkasen kiire, nousuputket kun piti saada asennettua ennen kuin talon asentajat laittoivat elementtisaumat kiinni, mutta tästäkin ripeä mieheni suoriutui tosi hyvin. Imuriksi valitsimme Beamin, kolmella imuaukolla (vai miten se pitää sanoa). Itse putkisto menee sokkelitilassa, paitsi tietenkin tuo yksi putki mikä menee yläkertaan. Ja hankinta on kyllä ollut tosi hyvä, kukaan ei enää haluaisi palata aikaan perässä raahattavan mölymööpelin.
Sillä välin kun me ahersimme talon sisällä, talon pystysporukka huhki talon ulkopuolla ja yläkerrassa. Etukuistin pylväät vaihtuivat meidän omiin pyöreisiin pylväisiin, alkuperäiset tulivat yläkerran kannatin/sähköpylväksi (niistä tuonnenpana). Yläkertaan rakentui myös kattoerkkeri takapihalle päin ja vaikka tämä olikin kallis lisähankinta, niin ilmankaan tätä valoa tuovaa lisäosaa ei voisi kuvitella olevansa. Ja saihan se talo katonkin päällensä ja rännit johtamaan vedet oikeaan osoitteeseen + kaikkea muuta mitä en tässä vaiheessa jaksa enää alkaa kertaamaan tuolta muistin syvistä sopukoista.
Kun talo oli ollut pari viikkoa täyslämmityksellä ja asentajaporukalla alkoi olla sisätyöt valmiit mekin pääsimme jatkamaan (mitä nyt taas yksi mahatauti oli sairastettu välissä), nyt oli sitten vuorossa lattioiden laitto, laminaatilla. Jätimme siis tilauksesta pois seinä- ja lattiapintamateriaalit, josta saimme loppuhinnassa hyvityksen ja saimme laittaa heti kerralla sellaiset materiaalit mitä itse halusimme.
Niin ja keittiön kaapit (mitä oli asennettuna valmiiksi) lähti heti kättelyssä pois ja kodinkoneet myin tuttavan kaupalla ja netin kautta eteenpäin. Kaapeista osa meni yläkertaan lehtikaapeiksi ja loput menevät talliin isännän iloksi :). Keittiöksi valitsimme Parman mallistosta valkoisilla ovilla ja ruskeilla rungoilla oman näköisen paketin, ja tämänkin käsistään kätevä mieheni (ent. kalusteasentaja) mittaili ja asensi paikalleen. Tuo saareke on kyllä ollut nappivalinta, taso on hitusen matalampi kuin normaalikorkeus on (tosi hyvä kaikkeen leipomiseen ja pilkkomiseen) ja aamupala hoituu tässä arkena kun istumapaikkoja on kolme.
Sitten TAKKA :). Sen muurasi keskipohjanmaalta oleva muurari ja täytyy kyllä sanoa, että hyvää jälkeä teki. Takan valinta tuotti tuskaa, mutta hänen avustuksellaan löysimme sellaisen mallin, joka miellytti silmää kaikin puolin. Ja tässä tulos:

Kun muuraustyöt oli saatu pois alta pääsi mieheni laittamaan olohuoneen ja ruokailutilan lattiat valmiiksi ja me muut aherrettiin sillä välillä seinäpintojen kimpussa, pakkelia ja saumanauhoja pintaan niin jo uusikin näyttää vielä uudemmalle ;), ei vaan, haluttiin tehdä pinnoista mahdollisimman hyvät heti kerralla ettei sitten tapetit repeile ja elä kun puutalo kerran hankittiin. Vedin seinät pakkeloinnin ja hiomisen jälkeen pohjamaalilla, jotta näki mahdolliset korjauskohdat ja eipä sitten mennyt tuota liisteriä niin järkyttäviä määriä. Tytön ja esikoisen huoneiden tehosteseinät + ruokailuhuoneen tapetoinnin jätimme appiukon heiniksi.
Ja nyt on siis päästy jo siihen vaiheeseen, että saimme muuttoluvan taloon ja kaikki kimpsut mukanamme muutimme 1.5.2009! Alakerta oli siis "valmis", mitä nyt pientä pintaviilausta vielä tehtiin tämänkin jälkeen, mutta suurin urakka tässä vaiheessa oli takana ja pieni huokaus oli paikallaan.

Tästä on taas hyvä jatkaa päivitystä yläkerran rakentamisen suhteen, mutta ei liikaa kerralla joten see you jälleen!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti